Ystäväni Chopin, et varmaan arvannut joskus 1800-luvulla säveltäessäsi että kaksisataa vuotta myöhemmin Porissa eräs nelikymppinen rouva harjoittelee kuumeisesti pianokappaleitasi. Vaikka teit niistä niin hemmetin vaikeita, teit niistä myös niin taivaallisen kauniita. Onneksi löysin sinut Harmaalinnan Retrolinnasta viidelläkymmenellä sentillä pianoni päälle kuuntelemaan loputtomia harjotuksiani. Nenäsi on hiukan kärsinyt, mutta onneksi korvat ovat tallella!
Nyt juuri on harjoituksen alla valssi B mollissa, alun kaksi "rastia" vielä menevät, mutta miksi Frederic lisäsit kakkososioon viisi "rastia"???
Liian vaikeille nuoteille voi käydä näin, ne päätyvät EkoDekon korttien kierrätyskirjekuoriksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti